Tuhansia euroja lyhytvideoista ja tekoäly apuna – clippaaminen on markkinoinnin uusi villi länsi

Sosiaalisessa mediassa kasvaa vauhdilla ilmiö, jossa muutaman kymmenen sekunnin mittaisista videoista on tullut kauppatavaraa. Ilmiön nimi on clipping, suomalaisittain clippaaminen. Clippaajat leikkaavat podcasteista, livestriimeistä ja muista pitkistä sisällöistä kiinnostavimmat hetket, levittävät niitä omilla kanavillaan ja ansaitsevat rahaa katselukertojen perusteella. Parhaat tekijät tienaavat kymmeniä tuhansia kuukaudessa. Ilmiöstä kannattaa kiinnostua myös perinteisissä yrityksissä, sillä lähes jokaisen organisaation arkistoissa on […]

Riikka-Maria Lemminki
Riikka-Maria Lemminki

Sosiaalisessa mediassa kasvaa vauhdilla ilmiö, jossa muutaman kymmenen sekunnin mittaisista videoista on tullut kauppatavaraa. Ilmiön nimi on clipping, suomalaisittain clippaaminen. Clippaajat leikkaavat podcasteista, livestriimeistä ja muista pitkistä sisällöistä kiinnostavimmat hetket, levittävät niitä omilla kanavillaan ja ansaitsevat rahaa katselukertojen perusteella. Parhaat tekijät tienaavat kymmeniä tuhansia kuukaudessa. Ilmiöstä kannattaa kiinnostua myös perinteisissä yrityksissä, sillä lähes jokaisen organisaation arkistoissa on valtavasti sisältöä, jonka kaupallinen potentiaali jää käyttämättä.

Markkinoinnissa puhutaan jatkuvasti uuden sisällön tarpeesta. Yritykset investoivat asiantuntijahaastatteluihin, webinaareihin, tapahtumiin, videoihin ja podcasteihin. Tuotannot suunnitellaan huolellisesti, julkaistaan kerran ja siirrytään seuraavaan. Samalla sosiaaliseen mediaan on syntynyt kokonainen liiketoiminta, joka perustuu täysin päinvastaiseen ajatteluun, jossa jokaisesta olemassa olevasta sisällöstä pyritään ottamaan mahdollisimman paljon irti. Sen kautta on syntynyt oma markkinoinnin ammattiryhmä, clippaajat. Tätä artikkelia varten haastattelimme kahta clippauksella merkittäviä summia tienaavaa henkilöä.

Clippaajista on tullut uuden ajan sisällöntuottajia, jotka etsivät pitkästä videosta kohdan, joka voisi kiinnostaa ihmisiä myös alkuperäisen yleisön ulkopuolella. Se voi olla yllättävä mielipide, hauska tilanne, voimakas tunne, kiinnostava havainto tai asiantuntijan kiteyttämä oivallus.Katkelmasta tehdään lyhyt video, johon lisätään usein tekstitykset, huomiota herättävä aloitus ja sosiaalisen median kulutustottumuksiin sopiva rytmi. Video julkaistaan esimerkiksi TikTokissa, Instagram Reelsissä tai YouTube Shortsissa.

Clippaajista on muodostumassa oma ammattikuntansa

Clippaajat työskentelevät harvoin alkuperäisen sisällöntuottajan palveluksessa. He toimivat itsenäisinä tekijöinä, jotka osallistuvat avoimiin kampanjoihin tai kuuluvat organisoituihin verkostoihin. Korvaus määräytyy usein sen perusteella, kuinka paljon katselukertoja heidän julkaisemansa videot keräävät.

Business Insider kuvasi maaliskuussa 2026 nopeasti kasvavaa clippingtaloutta, jossa palkkiot liikkuvat yleisesti noin 1–4 dollarissa tuhatta katselukertaa kohden. Lokakuussa 2026 Clyperin tarkastelemissa 19 julkisen katselukertapalkkion ilmoittaneessa kampanjassa mediaanikorvaus oli yksi dollari tuhatta katselukertaa kohden.

Marketing Finland haastatteli kahta suomalaista clippaajaa, joista toinen on tehnyt clippaamista jo kolme vuotta ja toinen on siirtynyt peliyhtiön somekuratoinnista clippaamiseen vasta tämän vuoden puolella. Molemmat kertovat korvauksen liikkuvan tällä hetkellä 2-3 dollarissa per tuhat katselukertaa. Kummallekin clippaaminen on tapa ansaita lisätuloja opintojen ja työn ohessa. Kuukausiansiot liikkuvat parhaimpina kuukausina yli 10 000 eurossa .

Clippaajat haastavat perinteiset sisällöntuotanto- sekä ansaintamallit

Kyseessä on siis parhaimmillaan huomattavaa liiketoimintaa, vaikka alalle pääsee periaatteessa mukaan pelkällä puhelimella, editointiohjelmalla ja ymmärryksellä sosiaalisen median toimintalogiikasta.

Haastattelussa nousivat esiin muun muassa Ossi Ketolan ympärille syntynyt clippaustoiminta, Duel Clippers ja Ossin Suomi Clippers. Toimintaa organisoidaan Discordin kaltaisissa yhteisöissä, joissa jaetaan materiaalia, kampanjoiden ehtoja, julkaisuohjeita ja tietoa palkkioista.

Haastattelemiemme clippaajien mukaan tärkeintä on ymmärtää, mistä ihmiset juuri nyt puhuvat, mitkä aiheet herättävät reaktioita ja millainen video saa katsojan pysähtymään. Sisältöjen onnistumista seurataan jatkuvasti. Päivittäinen raportointi ja puheenaiheiden analysointi voivat olla olennainen osa toimintaa. Siinä tärkeänä apuna ovat tekoälytyökalut, kuten ChatGPT sekä Claude.

Molemmat haastateltavat kertovat rakentaneensa toimintansa tueksi AI-agentit, jotka keräävät yhteen viimeisen vuorokauden aikana nousseet uutiset sekä trendaavat sisällöt. AI-agentit myös ehdottavat sekä luovat sisältöjä, joissa provosointi ja shokeeraus on usein tavoitteena. Se ei kuitenkaan poista ihmisen merkitystä ja parhailla clippaajilla on myös itsellään tuntuma, mikä toimii ja mikä ei. Kyse on samalla sisällöntuotannosta, jakelusta ja yleisöymmärryksestä.

Clavicular ja Ossi Ketola näyttävät, kuinka näkyvyyttä rakennetaan verkostolla

Kansainvälisesti paljon huomiota on herättänyt yhdysvaltalainen striimaaja Clavicular, jonka nopeasti kasvanutta tunnettuutta on rakennettu laajamittaisella clippaamisella.

The Vergen ja Bloombergin raportoimien, toimijan itse julkaisemien lukujen mukaan hänen sisältöjään levitti keväällä 2026 noin 1 600 clippaajaa. He tuottivat noin 70 000 lyhytvideota, jotka keräsivät yhteensä noin 2,2 miljardia katselukertaa. Lukuja ei ole riippumattomasti auditoitu, mutta mittakaava kertoo uudenlaisesta sosiaalisen median jakelumallista.

Suomessa yksi kiinnostavimmista esimerkeistä on yrittäjä ja striimaaja Ossi Ketola, jonka ympärille on rakennettu organisoitu clippaajien verkosto. Ossi Clippersin verkkosivustolla ilmoitetaan marraskuussa 2026, että ohjelman clippaajille on maksettu yhteensä lähes 500 000 dollaria. Kyseessä on ohjelman itsensä ilmoittama summa. Sivuston mukaan TikTokissa palkkio on 3 dollaria ja Instagramissa sekä YouTubessa 3,50 dollaria tuhatta hyväksyttyä katselukertaa kohden. Sadan tuhannen katselukerran video voi siten tuottaa tekijälle 300–350 dollaria.

Clippaajat julkaisevat Ketolasta videoita omilla tileillään. Samasta pitkästä lähetyksestä voi syntyä suuri määrä toisistaan poikkeavia videoita, joita jaetaan eri yleisöille. Tässä on mallin keskeinen vahvuus. Yksi sisällöntuottaja voi tavoittaa verkoston avulla huomattavasti oman seuraajakuntansa ulkopuolisia ihmisiä.

Ketolasta onkin tullut clippien ja meemien kautta ilmiö, etenkin Gen-Z sukupolven poikien keskuudessa, joka näkyy jo keskusteluissa. Kyseenalaiseksi ilmiön tekee se, että Ketola on nettikasinoyrittäjä, jonka Elon Musk on haastanut oikeuteen X:n työntekijöiden lahjomisestä sekä käyttäjätilien hakkeroinnista.

Kun kysyimme haastattelemiltamme clippaajilta työn eettisestä puolesta, niin molemmat kertovat miettineensä sitä ja kertovat, että ovat joutuneet venyttämään myös omaa moraaliaan. Kun vastineena on nuorille erittäin korkea ansiot, niin on ollut helppo hyväksyä liikkuminen kyseenalaisten aiheiden parissa. Nuorten poikien huomio saadaan avoimen rasistisilla ja seksistisillä sisällöillä.

Mutta nuoret pojat eivät ole ainoa kohderyhmä, joka tavoitetaan kyseisin sisällöin. Molemmat kertovat hyödyntävänsä myös AI:lla tuotettuja feikkisisältöjä, joita voi olla Ossi Ketolan organisoima robottimielenosoitus Googlen toimiston edessä tai sitten Ossi Ketolan saama kielto siitä, ettei 15 minuutin myöhästymisiä merkitä enää Wilma-järjestelmään. Etenkin keski-ikäisiin naisiin uppoavat haastattelemiemme henkilöiden mukaan tekoälyllä tuotetut sisällöt.

Clavicularin sekä Ketolan tapaus osoittaa, kuinka tehokkaasti näkyvyyttä voidaan organisoida. Sen sijaan, että yksi markkinointitiimi päättäisi, mitkä hetket ovat kiinnostavimpia, suuri joukko itsenäisiä tekijöitä etsii samasta materiaalista omia mahdollisuuksiaan onnistua. Periaatteessa kuka tahansa voisi rahalla tehdä itsestään ilmiön tai vaikuttajan.

Markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta mielenkiintoista on myös se, kuinka tilanteita voidaan tarkoituksellisesti rakentaa helposti leviävien klippien synnyttämiseksi. Tätä kutsutaan termillä clip farming.

Markkinoinnin kannalta kiinnostavinta on kuitenkin mekanismi. Suuri määrä sisältöä, suuri määrä jakelijoita ja tuloksiin perustuva palkitseminen voivat yhdessä tuottaa poikkeuksellisen laajaa näkyvyyttä.

Voisiko yritys maksaa clippaajille tuloksista?

Clippaaminen yhdistetään usein striimaajiin, pelialaan ja viihdesisältöihin. Malli tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia myös yrityksille, joiden liiketoiminta on kaukana näistä maailmoista.

Ajatellaan esimerkiksi teknologiayritystä, joka järjestää tunnin mittaisen asiantuntijawebinaarin. Webinaarin suunnitteluun, markkinointiin, toteutukseen ja esiintyjien työaikaan on voitu investoida tuhansia euroja. Tilaisuuteen osallistuu 150 ihmistä. Tallenne julkaistaan verkkosivuilla ja saa muutamia kymmeniä lisäkatseluita.

Silti tunnin keskustelussa voi olla kymmenen kiinnostavaa oivallusta, joista jokainen voisi toimia itsenäisenä videona. Jokin niistä saattaisi tavoittaa tuhansia uusia asiakkaita. Sama pätee yritysten asiakastarinoihin, tapahtumapuheenvuoroihin, tuote-esittelyihin, tutkimusjulkistuksiin ja henkilöstön asiantuntijahaastatteluihin.

Erityisesti B2B-markkinoinnissa clippaaminen voisi muuttaa sisältöjen elinkaarta. Asiantuntijan kymmenen minuutin esityksestä voidaan irrottaa useita lyhyitä, yhteen kysymykseen vastaavia videoita. Niitä voidaan jakaa yrityksen kanavissa, henkilöstön LinkedIn-tileillä, alan asiantuntijoiden kautta tai erillisten sisällöntuottajien avulla.

Myös toimitusjohtajan haastattelu, messuilla kuvattu keskustelu tai asiakastilaisuudessa esitetty kiinnostava kysymys voi saada kokonaan uuden yleisön.

Kuluttajabrändeille mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi tuotteiden käyttötilanteet, ruoanvalmistus, muoti, matkailu, hyvinvointi ja harrastukset. Kiinnostava sisältö voi olla asiakkaan esittämä kysymys, tuoteasiantuntijan antama vinkki tai yllättävä yksityiskohta valmistusprosessista.

Clippaamisen kaupallinen potentiaali ei siis riipu toimialasta yhtä paljon kuin siitä, onko yrityksellä jotakin kiinnostavaa kerrottavaa. Perinteisessä vaikuttajamarkkinoinnissa yritys sopii usein ennalta tietyn julkaisumäärän ja hinnan. Clippaamisessa voidaan rakentaa vaihtoehtoinen malli, jossa yritys tarjoaa hyväksyttyä sisältömateriaalia useille tekijöille ja maksaa toteutuneista, varmennetuista katselukerroista.

Tämä mahdollistaa myös luovan kokeilemisen. Yritys voisi esimerkiksi avata kolmen asiantuntijahaastattelun tallenteet kymmenelle valitulle sisällöntuottajalle. Jokainen tekijä etsisi niistä mielestään kiinnostavimmat kohdat, muokkaisi ne sovittujen ehtojen mukaisesti ja julkaisisi omissa kanavissaan.

Muutaman viikon jälkeen nähtäisiin, mitkä aiheet, aloitukset, esiintyjät ja näkökulmat ovat herättäneet eniten kiinnostusta. Parhaiten toimivia sisältöjä voitaisiin hyödyntää edelleen yrityksen omassa markkinoinnissa ja maksetussa mainonnassa, mikäli tarvittavista käyttöoikeuksista on sovittu.

Näin clippaamisesta muodostuisi myös uudenlainen sisältöjen testaamisen ja yleisötutkimuksen väline. Tuloksia on kuitenkin arvioitava liiketoimintatavoitteiden kautta. Miljoona katselukertaa väärässä kohderyhmässä voi olla arvottomampi kuin muutama tuhat katselua oikeiden ostopäättäjien keskuudessa.

Siksi yrityksen kannattaa mitata katselukertojen lisäksi esimerkiksi tavoitettua kohderyhmää, verkkosivuliikennettä, kiinnostuksen kehittymistä, yhteydenottoja ja myyntivaikutusta.

Markkinoinnin säännöt koskevat myös clippaamista, eikä niitä pidä unohtaa

Uuteen toimintamalliin liittyy kysymyksiä, joita markkinoijana emme voi ohittaa. Kun suuri määrä tilejä julkaisee samasta henkilöstä tai tuotteesta sisältöä, katsoja voi saada vaikutelman spontaanisti syntyneestä suosiosta. Todellisuudessa näkyvyyden taustalla voi olla tarkasti suunniteltu ja maksettu kampanja.

Suomessa kaupallisen yhteistyön tunnistettavuudesta on selkeät säännöt. Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeiden mukaan kaupallisen sisällön on oltava tunnistettavaa ja mainostavan yrityksen käytävä ilmi. Velvollisuus koskee myös vaikuttajamarkkinointia ja yritysten tilaamia sisältöjä.

Clippaaminen ei vapauta yritystä näistä vastuista. Myös tekijänoikeudet, esiintyjien suostumukset, materiaalien käyttöluvat ja sisällön asiayhteyden säilyminen on varmistettava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei lyhyeksi leikattu lausunto muuta alkuperäisen viestin merkitystä.

Lisäksi alustojen suhtautuminen uudelleen julkaistuun sisältöön vaihtelee. Meta kertoi maaliskuussa 2026 vähentävänsä Facebookissa sellaisten sisältöjen näkyvyyttä, jotka kopioivat muiden julkaisuja ilman merkittävää omaa luovaa panosta.

Pelkkä saman videon monistaminen suureen määrään tilejä ei siten välttämättä ole kestävä strategia. Yrityksille toimivin malli onkin sellainen, jossa clippaajilla on oikeus käyttää materiaalia, kaupallisuus ilmaistaan avoimesti ja jokainen julkaisu tuottaa yleisölleen aidosti jotakin kiinnostavaa.

Clippaaminen on kiinnostava tapa saada näkyvyyttä, sillä kalleinta sisältöä on sisältö, jota kukaan ei enää käytä. Tulevaisuuden markkinointiorganisaatio ei välttämättä ole se, joka tuottaa eniten sisältöä. Se voi olla organisaatio, joka osaa hyödyntää parhaiten jo tuottamansa sisällön.